Muusta voi säästää, vaan ei lapsista!

11986430_919096248167779_2197987078525955691_n

Näin lasten oikeuksien päivänä on syytä kiinnittää huomio nykyhallituksen suunnittelemiin varhaiskasvatuksen leikkauksiin. Laadukkaan varhaiskasvatuksen tulee olla jokaisen lapsen oikeus, mutta nyt hallitus on viemässä tätä oikeutta pois kaikkein heikoimmissa asemassa olevilta, eniten sitä tarvitsevilta lapsilta. Näillä toimillaan hallitus lisää ei vain lapsuusaikaista, vaan myös pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaa eriarvoisuutta ihmisten välillä.

Erityisen vakavana pidän subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista, joka kohdistuu ensisijaisesti työttömien lapsiin. Työttömien lisäksi oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen tulevat menettämään myös toiset lapset niissä perheissä, joissa jompikumpi vanhemmista on vanhempainlomalla, hoitovapaalla tai kotihoidontuella.

Päivähoito-oikeuden rajaamista puolustavat vetoavat siihen, että vanhempien on itse kannettava vastuu lastensa kasvattamisesta, jos heillä on siihen ajankäytön puolesta mahdollisuus. Näinhän asia ei kuitenkaan ole. Vanhempien tehtävä on tarjota lapsilleen turvallinen ja rakastava koti, mutta sen lisäksi lapset tarvitsevat paljon muutakin.

Varhaiskasvatus on vanhempien tukena kehittämässä muun muassa lasten oppimisvalmiuksia sekä sosiaalisia taitoja, joiden merkitys on suuri lasten aloittaessa oppivelvollisuutensa. Rajaamalla osa lapsista täysipainoisen varhaiskasvatuksen ulkopuolelle saadaan aikaan tilanne, jossa osa lapsista aloittaa koulunkäynnin muita heikommista lähtökohdista. Opetuksellisen takamatkan lisäksi varhaiskasvatusleikkausten kohteeksi joutuneiden lapsien lähtökohdat ovat huonommat myös myös sosiaalisesti, sillä alakoulun kaveripiirit rakentuvat aiempien päivähoitoryhmien ympärille.

Varhaiskasvatuksella ehkäistään myös lasten syrjäytymistä. Riski syrjäytymiseen on suuri työttömyydestä ja erilaisista sosiaalisista tai terveydellisistä ongelmista kärsivien perheiden lasten kohdalla. Kun vanhempien jaksaminen on koetuksella on lastenkaan harvoin hyvä olla. Tällaisissa tapauksissa lapsen mukanaolo kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa on kaikkien etu – vanhempien, lapsen ja viime kädessä myös yhteiskunnan. Totuushan on, että tämän päivän lasten hyvinvointi on varmin tae huomisen yhteiskunnan hyvinvoinnista.

PS. Onneksi  moni kaupunki ja kunta on jo tehnyt päätöksen huolehtia lasten varhaiskasvatuksesta entiseen malliin ilman rajoituksia ja leikkauksia. Hienoa!

Mainokset