Ahosen ilmaveivi

Ei vaineskaan, ainoastaan lyhyet jälkipelit jääkiekon MM-kisojen kirvoittamista puheenaiheista.

Suomi tai siis oikeammin Suomen jääkiekkomaajoukkue voitti lajinsa MM-kisat viime sunnuntain myöhäisottelussa. Itse en erinäisistä syistä ehtinyt yhtään peliä katsoa, mutta kaikki kunnia pojille hienosti menneistä kisoista. Mitä olen ymmärtänyt, niin monessa vaiheessa tien luultiin jo nousseen pystyyn, mutta viimeistään rankkarikisoissa suomalaiset käänsivät pelit edukseen.

Ikuisena ilonpilaajana olen kuitenkin aika kriittinen koko kisojen suhteen. Omasta mielestäni jääkiekon MM-kisat eivät ole todellinen arvoturnaus kahdestakaan syystä: niitä pelataan liian usein ja yksikään kärkijoukkueiksi luettavista ei ole mukana likikään parhaalla mahdollisella miehistöllä. Osa pelaajista jopa kieltäytyy lähtemästä kisoihin tai heidän seuransa eri syihin vedoten kieltää heiltä osallistumisen.

Joka tapauksessa mestaruus tuli, ja toi mukanaan ikäviä sivuilmiöitä. Pelaajien hurvittelua en lähde tuomitsemaan enkä näe siihen useimmilla muillakaan ihmeempää syytä. Käsi sydämellä: moniko on esiintynyt vahvassakin humalatilassa omien lapsiensa edessä? Omalta osaltani voin sen myöntää ja hävetä, koska loppujen lopuksi me vanhemmat olemme lastemme ensisijaisia esikuvia. Muut esikuvat vaihtuvat vuosien mittaan, mutta me (toivottavasti) voimme ja saamme olla sitä lastemme koko elämän ajan.

Paljon huolestuttavampaa on rasismin esiinnousu mestaruusjuhlinnan yhteydessä. Jotenkin tuntuu siltä, että perussuomalaisten vaalivoiton innoittamina erilaiset änkyrät kokevat olevansa oikeutettuja vähintäänkin sanalliseen väkivaltaan maahanmuuttajia ja muita vähemmistökansallisuuksia kohtaan. Maailmanmestaruus saa nämä uhkailijat ja huutelijat kokemaan itsensä herrakansaksi, vaikka tosiasiassa he ovat säälittäviä pelkureita.

Vahvan kansallistunteen sijasta tuota porukkaa yhdistää heikko itsetunto. Omaa minäänsä vahvistaakseen he omivat itselleen sellaiset suomalaiset saavutukset, joihin heillä ei ole osaa eikä arpaa. Isänmaallisuutta tai kansallisylpeyttä siinä ei ole tippaakaan, ainoastaan kaiken vieraan pelosta kumpuavaa uhoa. Omasta kansallisuudestaan aidosti ylpeän ihmisen ei tarvitse korostaa itseään eikä suomalaisuuttaan alentamalla muita. Onneksi pelaajien, maajoukkueen ja jääkiekkoliiton viesti tässä asiassa oli selkeä:  Minkäänlaista rasismia ei tule hyväksyä.

Ja lopuksi: Suomi ei siis voittanut jääkiekon MM-kisoissa mitään. Parikymmentä taitavaa suomalaista jääkiekkoilijaa (joista osalla on ulkomaalainen tausta)
valmentajineen ja muine taustajoukkoineen sen mestaruuden voitti.

Mainokset