Että semmonen vuosi

Kuten vakituisemmat (varmaan jo entiset) ja satunnaiset lukijat huomaavat on blogia päivitetty päättyvänä vuonna harvakseltaan. Nyt lienee kuitenkin aika koota yhteen mietelmiä vuoden 2010 suurimmista uutisista.

Kansainvälisesti sellaiseksi taisi nousta viimeisin Wikileaks-vuoto, jonka tiimoilta Assange sai murhauhkauksia eri tahoilta aina Kanadan pääministerin avustajaa myöten. Ja loppujen lopuksi: mitä sellaista Wikileaks-paljastukset toivat esiin, mitä vähänkään maailman menoa seuraava kansalainen ei olisi muutenkin tiennyt: jenkit tappavat siviilejä Afganistanissa, hankkivat tietoa eri valtioista niissä toimivien edustustojensa kautta, poliitikot nimittelevät toisiaan härskisti takanapäin  ja niin edelleen. Suomalaisille poliitikoille Wikileaks oli tietysti pettymys, kun tätä pohjoista suurvaltaa ei näissäkään ympyröissä noteerattu jotain sivulausetta kummemmin.

Kotimaan kuulumisissa ykkösjulkun roolin nappasi Matti Vanhanen. Edellisen vuoden lautakasajupakka sai jatkoa rikostutkintaan johtaneista jääviysongelmista ja naissuhteistakin riitti juttua koko vuodeksi. Samaan aikaan kepun kannatus laski huimaa vauhtia. Niinpä likimain ikuiseksi pääministeriksi itsensä julistanut Vanhanen heitti yllättäen pyyhkeen kehään kesken kauden. Ensin hän erosi kepun puheenjohtajan paikalta, kesällä päätti luopua pääministerin pallista ja lopulta syksyllä luopui eduskunnan jäsenyydestäkin. Nyt sitten odotellaan jännityksellä, mitä politiikasta vetäytymisen taustalta todella löytyy. Lautakasa lienee poltettu jo tupailloissa.

Loppuvuoden merkittävin uutinen on tietysti persujen huikea nousu suurten puolueiden joukkoon. Pitkään jatkunut gallup-kannatuksen kasvu on tuonut persut jo kepun ja demarien kantaan. Jopa kokoomuksen kannatuksesta persut ovat haukanneet aimo palan, joskin kokoomus taitaa silti porskuttaa vaalien jälkeen suurimpana puolueena. Lopullisen varmistuksen sille voi antaa Niinistön ilmoittautuminen presidenttiehdokkaaksi. Tämän päätöksen tekeminen on Niinistölle kuitenkin vaikeaa, ellei hän tiedä muita ehdokkaita etukäteen. Jos Olli Rehn on kepun ehdokas, ei Niinistön voitto ole sittenkään kirkossa kuulutettu – gallupeista huolimatta. Vaan koska nämä ovat jo ensi vuoden asioita, niin palataanpa takaisin vuoteen 2010.

Taloudellisesti kovin uutinen oli tietysti Euroopan finanssikriisi, joka lähti liikkelle Kreikasta. EU-valtioiden johtajien tiukasti kiistäessä kriisin etenemisen mahdollisuuden kävi yhä selvemmäksi, että seuraavaksi jäsenmaiden kansalaiset saavat ryhtyä maksumiehiksi Irlannin talouden romahtaessa. Näin myös tapahtui ja Suomenkin niskaan on kasattu jo miljaridiluokan paineet kriisimaihin sijoittaneiden pankkien ja muiden rahoittajien saatavien pelastamiseksi. Ja kuten aina suomalaisessa politiikassa tässäkin asiassa tarjolla oli se kuuluisa ”ainoa vaihtoehto”. Katainen ja kumppanit kyllä koettivat esittää kovaa poikaa kehuskelemalla ensin vaatimuksillaan ja sen jälkeen väittämällä jopa saaneensa niitä puolittain läpi. Totuus kuitenkin paljastui nopeasti ja Suomea vietiin taas ajopuuna isompien aikaansaamassa virrassa. Samalla linjalla tulee jatkamaan myös seuraava hallitus, kun Portugalin, Espanjan ja ties minkä muun euromaan taloudet päätyvät umpikujaan. Kaukana ei silloin ole se hetki, jolloin ympäri Eurooppaa aletaan miettiä joko euroon perustuvan rahajärjestelmän tai koko Unionin purkamista. Suomalaisittain ajatellen jokainen epävarmuuden päivä sataa lisää äänestäjiä persujen laariin.

Ihmehän persujen kannatuksen kasvu ei suomalaiset tuntien kuitenkaan ole. Aika paljon meistä kertoo Ilta-Sanomien listaus vuoden 2010 luetuimmista nettiuutisista.

IS:n listaa lukiessa huomaa, että oolitiikka ei oikeasti kuulu lainkaan kiinnostaviin asioihin. Eli lopetanpa omaltakin osaltani tähän. Kiitos teille, jotka olette jaksaneet edes silloin tällöin purkauksiani lukea.

Onnellista Uutta Vuotta 2011 – kaikille tasapuolisesti!

 

Mainokset