Hyvää Joulumieltä jokaiseen kotiin!

Joulu on jo ovella ja yhä useammassa kodissa siihen valmistaudutaan harmaissa tunnelmissa. Tuoreimpien tietojen mukaan loppusyksyn aikana on 40 000 ihmistä saanut lomautuslapun ja työttömyys on lähdössä huikeaan kasvuun.

Samaan aikaan köyhyys on lisääntynyt Suomessa niin, että virallisen köyhyysrajan alapuolelle jää jo yli 13 % väestöstä. Pahimmassa tilanteessa ovat ne ihmiset, jotka eivät ole löytäneet säännöllistä työtä vuosikausiin. Käytännössä se voi merkitä selviytymistaistelua alle 300 euron kuukausittaisilla käyttövaroilla.

Valitettavan usein köyhyys koskettaa erityisesti lapsia. Heidän on vaikea jouluna ymmärtää, miksi joulupukin lahjasäkki on niin pieni (jos sitä on lainkaan) tai miksi kodin ruokapöydän kattauksesta puuttuvat televisiomainosten ylitsepursuavien joulupöytien herkut.

Meidän hiukan parempiosaisten on helppo kritisoida joulun kaupallisuutta. Kovin pinnallista se kuitenkin on, kun samaan aikaan kaikilla lähimmäisillämme ei ole varaa edes välttämättömimpään.

Jotta joulu saataisiin yhä useampaan kotiin haastan mahdolliset lukijat mukaan Hyvä Joulumieli -keräykseen. Laitetaan niiden turhuuksien sijasta 70 euroa tuottamaan iloa suomalaisille lapsille.

Joulutervehdyksenä toimikoon tällä kertaa yksi kauneimmista joululauluista, Sakari Topeliuksen sanoittama Varpunen Jouluaamuna. Linkin takaa löydätte sen Suomen parhaan mieslaulajan upeana esityksenä.

Iloista ja Rauhallista Joulua itse kullekin säädylle.

 

Toriparkki ei Turulle autuutta tuo

Nikkolan Jari viritteli blogissaan keskustelua Turkuun suunnitellusta toriparkista. Yllättävän vaisuiksi jäivät kuitenkin kannanotot tähän turkulaisittain merkittävään hankkeeseen.

Taivassalon kulmilta katsottuna kauppatorin alle menemiseen ei kovin suurta syytä ole. Parkkipaikkoja Turussa kyllä riittää ja Louhestakin hissi tuo aivan kauppatorin nurkalle. Nikkolan blogiin viitaten taitaa kuitenkin olla niin, että Louhen hissit tuovat eräiden yritysten mielestä kauppatorin väärälle nurkalle. Osuuskaupassa ei ilmeisesti uskota uuden, uljaan Wiklundin vetovoimaan vaan pelätään kuluttajien ohjautuvan Louhesta Stockmannin suuntaan.  Tästä syystä esimerkiksi Louhen laajentaminen ei riitä, vaan tarvitaan kokonaan uusi luolasto (jos nyt saveen kaivettua monttua voi luolastoksi sanoa), josta luontaisin reitti ulos osuisi varmaan osuuskaupan suunnitelmissa Eerikinkadun ja Kauppiaskadun kulmaan.

Tosiasiassa Turun keskustan ongelma ei ole parkkipaikkojen puute sen paremmin kuin niiden sijaintikaan. Yksinkertaisesti kysymys on siitä, että Turun keskustaa ankeampaa paikkaa on varsinkin syystalven aikana löytää. Tori itsessään on kuin itäisestä naapurimaasta eikä kävelykadun miljöötä paranna edes jouluvalaistus. Niin kauan kuin keskustaan ei saada elämää, tunnelmaa ja tapahtumia, on helppo valita ostoskäynnin kohteeksi joku ympäristön kauppakeskuksista. Varsinkin, kun kauppakeskuksista löytyvät likimain samat kotimaiset ja kansainväliset kauppaketjut kuin torin kulmilta ja Hansasta. Puhumattakaan siitä, että jo parin tunnin ostosreissulla Myllyyn säästää neljä euroa pysäköintikuluissa keskustaan verrattuna.

Jos ja kun toriparkki kuitenkin rakennetaan, tulisi samalla panostaa koko keskustan viihtyisyyden lisäämiseen. Tällä en tarkoita pelkästään torin ympäristöä, vaan koko väliä Puutorilta Aurajoen rantaan ja Koulukadulta Aninkaistenkadulle asti. Laajennettakoon kävelyaluetta nykyisestä vähintään kortteli joka suuntaan ja siirrettäköön myös joukkoliikenne keskustassa maan alle tai yksintein bussipysäkit Puutorille asti. Kyllä ne turkulaiset jaksavat sieltäkin kauppatorille asti kävellä, siinä kuin me maalaiset linja-autoasemalta asti. Tuosta siirrosta hyötyisivät myös keskustan reunakorttelit, jotka toriparkin myötä saattavat muuten näivettyä entisestään.

Nykyiselle kävelykadulle pitäisi myös saada lisää markkinameininkiä. Saksan mallin mukaiset joulumarkkinat voisivat jatkua kadulla koko sesongin ajan ja muillekin ajankohdille varmasti löytyisi teemoiteltuja tapahtumia. Sää ei voi olla este, koska läntisessä naapurissammekin saadaan samanlaisissa oloissa aikaan aivan upeita markkinatapahtumia ulkosalla. Kävelykeskustan laajentuminen antaisi ravintoloille enemmän mahdollisuuksia talviterassien perustamiseen ja toisi kaduille enemmän katusoittajia ja muita komeljanttareita. Samalla se tekisi keskustassa liikkumisesta lapsiperheille turvallisempaa ja sitä kautta paljon houkuttelevampaa tälle isolle kuluttajaryhmälle.

Lisää mahdollisuuksia keskustan vetovoiman parantamiseen tarjoaisi jokirannan hyödyntäminen ja vanhan kulttuurimaiseman yhdistäminen kaupalliseen keskustaan. Ideoita ja mallia löytyy varmasti niin kotimaasta kuin maailmalta. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että toriparkin uskotaan – tai uskotellaan – lisäävän keskustan elinvoimaa. Sääli, sillä samalla mietinnällä voitaisiin hoitaa kuntoon monta muuta ihmisiä oikeasti innostavaa asiaa.

pb2800301

Vin de Villa Lilja

 

Syksyn omenasadon parhaat palat alkavat kypsyä. Tänään oli nimittäin aika ryhtyä pullottamaan omaa omenaviiniämme, joka ainakin ensimaistamalla tuntuu olevan vallan kelpo juomaa. Makeutta oli sopivasti ja viini oli silti oikein raikkaan tuntuista.

Lopullinen totuus tietysti selviää vasta kevään korvilla, jolloin aiomme ensimmäiset pullot avata. Kolmisenkymmentä pulloa Vin de Villa Liljaksi torppamme mukaan nimettyä viiniä tuli, joten ensi kesän juomapuoli on aika hyvällä mallilla. Tämä toki edellyttää kohtalaista itsekuria ja onnistunutta säilytystä. Maakellariin vieminen tosin taitaa ratkaista molemmat asiat kertaheitolla. Kellarimme kun on sen verran kaukana itse talosta, ettei siellä ihan jatkuvasti viitsi juosta edes viinin takia.

pc030030

Viinin lisäksi viime päivinä on maisteltu myös hyviä oluita. Viime viikonlopun Münchenin reissulla poikkesimme niin Paulaner-, Augustiner- kuin Hacker-Pschorr-panimoiden ravintoloissa. Myös Hofbräuhausissa oli tietysti pakko taas yksi mass poiketa hörppimässä.

pb290048

Siinä sivussa kierrettiin toki myös joulumarkkinat ja sorruttiin jopa shoppailemaan. Matkan ainoa pettymys oli Kandinsky-näyttelyn näkemättä jääminen, sillä satoja metrejä pitkät jonot museoon eivät innostaneet pyrkimään sisään. Joka tapauksessa taas tämäkin visiitti todisti vääräksi suuresti arvostamani keihässankari Seppo Rädyn sanomiset Saksasta.

Seuraavan kerran mennäänkin ajan kanssa niin, että ehditään samalla reissulla myös Alpeille.