Turku palaa – toivottavasti eivät kuitenkaan eurot turhuuksiin

Turun kulttuuripääkaupunkivuosi nousi pitkähkön hiljaiselon jälkeen otsikoihin, kun Cay Sévon valittiin hanketta johtavan säätiön toimitusjohtajaksi. Henkilökohtaisesti uskon takavuosina Turun kaupungin yhteyspäällikkönä toimineen Sévonin olevan juuri oikea henkilö viemään hanketta eteenpäin. Onnea ja menestystä hänelle vaativassa tehtävässä, jossa suurin ponnistus taitaa olla rahoituksen kokoonjuokseminen.

Hankkeen operatiiviseksi budjetiksi vuosille 2008-2012 on määritelty 55 miljoonaa euroa, josta kolmannes pitäisi kerätä yrityksiltä. Melkoinen summa rahaa, jolla luulisi saatavan aikaiseksi melkoinen määrä ohjelmaa. Kysymys onkin siitä, mitä Turussa uskotaan noista euroista jäävän käteen, kun Turku 2011 –hankkeen loppulitviikkiä tehdään? Jos puhutaan operatiivisesta budjetista, siihen ei varmaan sisälly mitään musiikki- ja kongressitalon tai edes Pennisillan kaltaisten rakennushankkeiden kustannuksia.

Turun kansainvälinen tunnettuus ei tule hankkeen myötä nousemaan, sillä ei se ole noussut millään muullakaan kulttuuripääkaupungilla. Vai moniko tietää, mitkä ovat tämänvuotiset kulttuuripääkaupungit? Toinen tosin ei mitään tunnettuuslisää tarvitsekaan, sillä siitä tuli populaarikulttuurin mekka jo 1960-luvulla. Mitään pysyviä matkailullisia vaikutuksiakaan hankkeelta on turha odottaa, ellei hankkeen myötä synny esimerkiksi uusia suoria lento- ja laivareittejä Turun ja muun Euroopan välille.

Pahin pelko on, että kulttuuripääkaupunkivuosi jää liudaksi kertaluontoisia marginaalitapahtumia vailla minkäänlaista jatkuvuutta. Kulttuurihuumassa rahoitetaan helposti myös erilaisia huuhaa-hankkeita, joille kyllä löytyy ”take the money and run” -periaatteella toimivia järjestäjiä.

Kun kulttuuripääkaupunkihankkeen rahoitus on suurimmalta osaltaan sälytetty veronmaksajien (isolta osalta muidenkin kuin turkulaisten) harteille olisi päättäjien syytä seurata tarkoin, että verovaroilla ei makseta vain yksiä isoja bileitä. Turun kaupungin tavat tuntien voi hyvällä syyllä olettaa, että maksettavaakin kertyy loppujen lopuksi pahimmassa tapauksessa tuplaten alkuperäisiin budjetteihin nähden.

Ihan tästäkin syystä oli ilo nähdä, että säätiön toimitusjohtajaksi valittiin Cay Sévon eikä monien toivomaa kulttuurivaikuttajaa. Kulttuuri-ihmiset kun tunnetusti viis veisaavat talouden realiteeteista.

PS. Kaupunginjohtaja Mikko Pukkisen virkakausi loppuu vuonna 2012. Onnistunut kulttuuripääkaupunkivuosi olisi melkoinen sulka Cay Sévonin hattuun uutta kaupunginjohtajaa valittaessa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s