Nuutiset – Yheter

 

local_site_head1.jpg

YLEn ongelmat jatkuvat ja syvenevät. Katsojat (tai ainakin luvanmaksajat) kaikkoavat digiongelmien seurauksena ja nyt lakkautetaan jo kanaviakin. Tänään YLEn supistukset saivat huvittavan sivujuonteen, kun YLEn ruotsinkielisen uutistoimituksen väki marssi ulos illansuussa.

Ulosmarssillaan toimitus protestoi suunnitelmia yhdistää YLEn suomen- ja ruotsinkieliset uutistoimistot. Toimittajien edusmiehen mukaan yhdistäminen johtaisi siihen, että ruotsinkielisestä uutistoimituksesta tulisi pelkkä käännöstoimisto. Hänen mukaansa suomenruotsalaisille ei enää tuotettaisi omia uutisia.

Uutisia aktiivisesti seuraavaa allekirjoittanutta ihmetyttää, mitä uutisia suomenruotsalaiset jäisivät paitsi jos toimitukset yhdistettäisiin. Miksi suomenruotsalaisille pitäisi tuottaa erikseen uutisia, kun uutiset kuitenkin ovat kaikille samoja. Palestiinan neuvottelu-uutiset, Elisan ongelmat tai SM-lätkän kiekkotulokset eivät siitä muuksi muutu, minkäkielinen toimitus niitä tuottaa.

Ymmärrettävää tietysti on ihmisten pelko työpaikkojensa puolesta. Rehellisyyden nimissä kannattaisi kuitenkin avoimesti kertoa, mistä on kysymys eikä ryhtyä rakentamaan asiasta mitään kielisotaa.

Kiltit lapset syövät Mäkkärillä!?

Niin ne ajat muuttuvat.

Takavuosina joulupukki maanitteli lapsia syömään kiltisti kaurapuuronsa, että lahjasäkistä löytyisi muutakin kuin vitsoja. Tämän päivän pukki patistelee lapsia McDonaldsille!

Olisi kuvitellut suomalaisen joulupukin suosivan edes suomalaista vaihtoehtoa, mutta mitä vielä. Onko tosiaan niin, että Joulupukkisäätiö uskoo ylikansallisen jenkkifirman avulla rakentavansa Suomesta kuvaa joulupukin kotimaana?

Eli unohtakaa tänä jouluna riisipuurot, laatikot ja muut perinneruoat. Suomalaisen joulun uudet maut löytyvät mm. Meksikosta ja Intiasta:

Uskottavahan se on, kun itse joulupukki näitä suositteleesanta_claus_netti.jpg

Turkulaisen torikaupan kummallisuuksia

Suosikkimakkarani eli Palvarin Ryynimakkaran valmistaja Kivikylän Kotipalvaamo Oy kauppaa tuotteitaan myös liha-autosta eri puolilla Suomea. Näin myös Turun kauppatorilla aina perjantaisin. Taannoin yritys joutui kuitenkin kaupungin terveysviranomaisten hampaisiin. Myynnille asetettiin ehdoksi se, että autosta saa myydä vain valmiiksi pakattuja tuotteita. Pakkaamattomien lihatuotteiden käsittely, kuten paloittelu kiellettiin.

Kiellon perusteluissa mielenkiintoista oli se, että teveyslautakunnan mukaan helposti pilaantuvien elintarvikkeiden myynti ei ole ollut sallittua Turun kauppatorilla. Uskomaton väittämä, kun torilla on pysyvillä paikoilla kymmenkunta kalakauppiasta, jotka myyvät niin tuoretta kuin eri tavoin kypsennettyä kalaa! Kumpikahan lienee helpommin pilaantuva tuote, palviliha vai kala?

Loppujen lopuksi järki voitti ainakin osittain. Kivikylän Kotipalvaamo sai luvan lihavalmisteiden paloitteluun. Jostain syystä lihavalmisteita ei kuitenkaan saa siivuttaa. Näin maallikkona ihmetyttää, mikä tekee siivuttamisesta vähemmän hygieenistä kuin paloittelusta.

Toki on hyvä, että elintarvikkeiden turvallisuutta valvotaan. Toisinaan kuitenkin tuntuu, että valvonnassa mennään välillä turhan pikkumaiseen käytäntöön. Mahtaakohan se tuotteiden hygieninen laatu olla Suomessa kaikkien pykälienkään ansiosta sen parempi kuin muualla Euroopassa, missä valvonta ainakin satunnaisen matkailijan silmin katsottuna on löysempää. Taitaisi turkulainen terveystarkastaja sulkea kokonaan esimerkiksi Barcelonan tai Malagan kauppahallit.

hpim1236.jpg

PS. Toinen ruokaan liittyvä uutinen tuli tänään Salosta. Siellä paikallinen kebab-ravintoloitsija oli keksinyt ryhtyä kauppaamaan sulkemisajaksi määrätyn klo 02.00 jälkeen tuotteitaan ravintolan oveen tehdyn luukun kautta. Viranomaisten toimesta tällekin yritteliäisyydelle pantiin stoppi pykälien perusteella. Typerää.

Pussiviinikö ekoteko?

gm.jpg

Alkon valikoimiin on ilmestynyt uusi valkoviini, Arniston Bay Chenin Blanc Chardonnay. Itse viinissä tuskin mitään maininnan arvoista olisi, mutta sen myötä markkinoille tulee taas uudenlainen viinipakkaus: puolentoista litran pehmopussi. Paljon ei puutu enää siitä, että viiniä alettaisiin myydä muovipussissa, kuten maitoa aikoinaan.

Kaikesta korniudestaan huolimatta pakkauksessa taitaa kuitenkin olla tavallista enemmän ideaa. Ensinnäkin se on ekologisesti erinomainen, sillä materiaali on poltettavaa muovia. Tuottajan väitteiden mukaan pussiviini tuottaa myös 80 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä ja 90% vähemmän jätettä kuin kaksi 0,75 litran lasipulloa. Hienoa, jos näin todella on.

Saapa kuitenkin nähdä miten viimeksimainittu väittämä toimii Suomessa. Pullopantin ansiosta pullojen kierrätys on meillä tehokasta, ja jonkun vaikka puistoon unohtamat pullot keräävät pikkurahan tarpeessa olevat nopeasti talteen. Muovipusseja sen sijaan saattaa ensi kesänä löytyä Aurajokirannasta kuin mäyräkoiran jätöksiä, enkä nyt tarkoita nelijalkaisia ystäviämme.

Aiheesta enemmän Helsingin Sanomissa.

Andalusian auringon herättämiä ajatuksia

Ohoh. Tulipa tavallista pitempi tauko näpyttelyihin kiitos työkiireiden ja viimeviikkoisen ulkomaanmatkan.

Poikkesimme juhlimassa 30-vuotishääpäiväämme Malagan auringossa ja hauskaa oli. Jokaisella suomalaisella pitäisi olla oikeus ja mahdollisuus päästä hetkeksi nauttimaan päivänvalosta kotimaan pimeimmän vuodenajan aikana. Jos ei muuten niin lääkärin määräyksestä täysillä Kela-korvauksilla.

hpim1231.jpg

Kaikesta nautinnollisuudestaan huolimatta tämäkin reissu nosti taas esiin myös vakavampia ajatuksia.

Ensinnäkin hyvinvointi. Vaikka suomalaista yhteiskuntaa parjataan milloin liiallisesta holhouksesta ja milloin ylisuurista tuloeroista, niin loppujen lopuksi meillä asiat ovat kuitenkin hyvin. Toivottavasti Suomesta ei koskaan tule sellaista yhteiskuntaa, joka jättää köyhimpien ja jopa sairaiden ihmisten ainoaksi vaihtoehdoksi kaduilla kerjäämisen. Erityisesti lasten silmistä näkyvä hätä sattuu todella sydämeen.

Toiseksi kaupunkikulttuuri. Kun esimerkiksi Turussa ja Helsingissä halutaan lisätä yksityisautoilua kaupunkien keskustoissa, on Helsingin kokoisessa Malagassa panostettu korttelien kokoisiin kävelyalueisiin. Niiltä löytyvät kaupungin suosituimmat ja hienoimmat kaupat ja siellä ihmiset myös liikkuvat ja viettävät aikaa. Kävelykadut aukioineen ovat kaupunkilaisten olohuoneita, joissa viihdytään jopa sunnuntaisin koko perheen voimin. Sää toki suosii kävelemistä Marques de Lariosilla paremmin kuin vaikkapa Espalla, mutta suomalainen talvipukeutuminen paikkaa kyllä ulkoilman aste-eron.

Olennainen ero suomalaiseen kaupunkikuvaan verrattuna on myös vanhan rakennuskannan ja yhtenäisen kaupunkikuvan kunnioittaminen. Vielä silloinkin kun vanha rakennus puretaan pois, pyritään siitä säilyttämään vähintään julkisivu uuden rakennuksen osaksi. Nytkin näimme useita rakennustyömaita, joissa vahvasti tuetun vanhan julkisivun taakse rakennettiin uutta taloa.

Kolmanneksi palvelukulttuuri. Miksi me Suomessa olemme suostuneet hyväksymään itsepalvelun palveluksi? Onko meiltä koskaan edes kysytty, olemmeko valmiit maksamaan vähän lisää siitä ilosta, että meitä oikeasti palvellaan? Ulkomailla me varmaan lähes jokainen maksamme reilutkin juomarahat hyvästä palvelusta, eli suomalaisten nuukuudesta asia tuskin on kiinni.

Ja viimeiseksi ruoka. Miksi meillä Suomessa ei osata hyödyntää huippuluokan raaka-aineitamme, kuten Välimeren maat omiaan? Miksi suomalainen ravintolaruoka on niin usein täysin persoonatonta – pelkkää perushuttua niinsanoakseni – tai teennäistä trendiruokaa?

Samaa aihetta sivuttiin sattumalta tänään Hesarissa. Lukekaa.

PS. HS:n jutun kammottavin lausuma tulee tässä:
“Ravitsemustieteen professori Leena Räsänen Helsingin yliopistosta ei kuitenkaan pidä eineskulttuuria minään uhkana. Hän huomauttaa, että valmisruuat ovat ravintoarvoltaan täysin kotiruuan veroisia.”
Ainakaan allekirjoittaneelle ei riitä pelkkä ravintoarvo. Ennen kaikkea ruoan tulee maistua hyvälle.

PS2. Helsinki-Vantaan kotimaan terminaalissa loppuillan nälkää tyydyttäessämme mieleen tuli entisen työkaverini lausuma: ”Matkalla maistuu huonompikin ruoka”. Totta puhuen kyseinen juustolla ja kinkulla täytetty reissumies-leipä oli alapuolella kaiken arvostelun. Ihmetyttää myös se, miksei kotimaan terminaalissa saa oikeaa ruokaa klo 20 jälkeen, vaan asiakkaan täytyy tyytyä tuollaisiin muovikelmuun pakattuihin pikkupurtaviin.

hpim1241.jpg

(kuvissa hotellimme Monte Victorian viihtyisä aamiaishuone sekä upein koskaan näkemämme espressokeitin)