Tankkaisitko autosi ruoalla?

Eri tahoilta on kuulunut viestejä ruoan hinnan voimakkaasta noususta lähivuosina.

Yksi suuri syy siihen on energiapolitiikkaan iskenyt biohuuma. Sen nimissä Suomessakin on päätetty, että parin vuoden kuluttua bensiinissä pitää olla jo 6 % bioperäistä polttoainetta. Tavoitetta on perusteltu ennen kaikkea biopolttoaineiden ympäristöystävällisyydellä.

Monien asiantuntijoiden mielestä biopolttoaineiden ekologisuus on kuitenkin harhaa. VTT:n laskelmien mukaan esimerkiksi etanolin valmistaminen viljasta kuluttaa lähes yhtä paljon energiaa kuin synnyttää. Vaikutus kasvihuoneilmiötä edistäviin päästöihin olisi siis koko lailla merkityksetön.

Isompi ongelma on asian eettinen puoli. Onko oikein käyttää koko ajan vähenevää peltopinta-alaa polttoaineiden tuotantoon samaan aikaan, kun maailmassa on likimain miljardi nälkäänäkevää ihmistä. Kuinka hyvällä omallatunnolla tankkaisit autosi esimerkiksi vehnällä, maissilla tai riisillä?

Biopolttoaineiden tuotanto vaikuttaa myös ravintokasvien hintatasoon lisäämällä niiden kysyntää. Maatalouden kannalta asia on tietysti erinomainen ja yhteiskuntakin hyötynee siitä maataloustukien tarpeen vähentyessä. Kallistuva ruoka lisää kuitenkin entisestään kehitysmaiden ravinto-ongelmia ja tuntuu tietysti myös länsimaisen kuluttajan kukkarossa. Esimerkiksi Raision toimitusjohtaja Matti Rihko on ennustanut, että ruuan osuus kotitalouksien menoista on kymmenen vuoden kuluttua noin 20 %. Nykyisin tuo osuus on noin 12 %.

Kaikeksi onneksi biopolttoaineita voidaan tuottaa muustakin kuin ravintokasveista, jopa jätteistä. Toivon mukaan tällaiset hankkeet saavat vauhtia ja tarvittaessa myös verohelpotuksia. Viljapohjaisille polttoaineille verotuksellista tukea ei pitäisi myöntää.

PS. Ruoasta puheenollen saimme eilen ilon olla mukana juhlistamassa Antti Vahteran ja Visa Nurmen uuden Skandimania-ruokakirjan julkistusta. Upea kirja täynnä toinen toistaan herkullisempia reseptejä. Kirjakauppaan siitä, mars!

Lisäys 24.9.
Tämän päivän Hesari uutisoi (ainakin netissä) brittitutkimuksesta, joka kyseenalaistaa biopolttoaineiden ympäristöhyödyt.

Lisäys 25.9. Talouselämä uutisoi St1:n biodieselistä. Juttuun liittyen yksi toivomus: säästettäköön ohra oluen tarpeiksi!

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Tankkaisitko autosi ruoalla?

  1. Vaikeita eettisiä valintoja… näitä kommentoidessani en ole ollenkaan vahvoilla, mutta muutamia huomioita:

    Muistaakseni animaalit ja muut veget käyttävät samansuuntaisia argumentteja mm:

    • Kalori naudan-, sian- tai siipikarjanlihaa vaatii 11-17 kaloria rehua.
    • Noin 225 naudanlihagramman tuottaminen vaatii 25 000 litraa vettä.
    • Kalori naudanlihasta saatavaa energiaa kuluttaa tuotannon eri vaiheissa 33 prosenttia enemmän fossiilisia polttoaineita kuin perunasta saatava kalori.
    • Suursikaloiden tuottama lanta varastoidaan altaisiin, joista sitä voi karata (ja karkaakin) pohjaveteen tai lähistön pintavesiin.
    • Karjantuotanto aiheuttaa noin 16 prosenttia maailman vuotuisista metaanipäästöistä. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu.

    Eli joku (en minä) voisi asettaa lihansyönnin ja biopolttoaineen käytön samalle viivalle, aiheutuuhan molemmista samansuuntaisia ongelmia luonnon ja ravintotalouden kannalta.

    Toisaalta biopolttoaine nostanee ruuan hintoja kysynnän ja tarjonnan laista johtuen, niin kuin tekstissäsi kuvasitkin. Tämä ei välttämättä ole niin yksiselitteisesti huono asia. Katselin TV:stä joku aika takaperin dokumenttia, jossa monet meksikolaiset talonpojat olivat lopettaneet maissin viljelyn kannattamattomana (tästä aiheutui monia sosiaalisia ongelmia, mukaan lukien laiton siirtolaisuus yhdysvaltoihin), koska pohjoisamerikkalainen täysin koneistettu ja tehokkaampi maissintuotanto oli polkenut markkinahinnat talonpojille kannattamattomiksi.

    Ruuan (esim. maissin) hinnan kohoaminen ymmärtääkseni auttaisi monien kehitysmaiden tuottajia, hehän eivät saa amerikkalaisten ja eurooppalaisten tuottajien tavoin maataloustukia ja ovat täysin markkinoiden armoilla.

    Toki tilanne monissa kehitysmaissa köyhien kaupunkilaisten kohdalla voisi huonontua, mutta seurauksena voisi olla myös slummiutumisen vähentymistä, kun ihmisvirta maaseuduilta kaupunkeihin pysähtyisi…

    Itse vedän näistä sen johtopäätöksen, että kun olen valmis lihansyöntiinkin ilman huonoa omaatuntoa, niin olen käyttänyt alusta asti Nesteen korkea oktaanista biobensiiniä hyvällä omallatunnolla…

    http://www.neste.fi/binary.asp?path=2589%3B2655%3B2698%3B8158%3B8161%3B5439%3B5441

  2. Hyviä kommentteja, jotka osoittavat että asioilla on monta puolta. Lihantuotantoon vertaaminen on kuitenkin sinänsä vähän väärien asioiden rinnastamista. Lihaa tuotetaan nimenomaan ravinnoksi, ei polttoaineeksi.

    Toinen miettimisen arvoinen seikka on, miksi biopolttoaineita ylipäätään kehitellään? Kestävämpi ratkaisu olisi kehittää vaihtoehtoja polttomoottorille.

  3. Tuli vielä mieleeni, että monet arvostelevat myös juotavaksi tarkoitetun viinan (ja muiden alkoholijuomien) valmistusta myös näillä luonto- ja ruokatalousargumenteilla. Jollakin tavalla ironista, että ohran ja rukiin viljely aloitettiin meillä pronssikaudella juuri alkoholin valmistuksen takia. Tuskin koko maataloutta olisi ensimmäiseen tuhanteen vuoteen suomeen edes syntynyt, jos ei siitä olisi saatu kunnon kännejä…

    Olen kanssasi ehdottomasti samaa mieltä näistä vaihtoehtojen kehittämisistä. Tuntuu jotenkin älyttömältä, että sähköautoja on valmistettu jo 1880-luvun loppupuolelta (http://www.kolumbus.fi/webweaver/auto.html), mutta jatkuvasti ne ovat vain golf-kärryn asteella…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s