Viimeinen lomabloggaus

Huomenna se sitten tapahtuu: paluu arkeen. Eilen vietettiin kesäloman viimeistä lauantai-iltaa likimain romanttisissa tunnelmissa. Nautiskeltiin kaksin simpukkapannusta vastapaistetun patongin ja valkoviinin kera. Taustalla soivat Dinah Washington ja Billie Holiday.

Simpukkapannun reseptin saimme varmaan jo yli kymmenen vuotta sitten ystäviltämme Timo ja Ulla Läksyltä, ja siitä asti se on kuulunut kesäiltojen vakioherkkuihimme.

Valmistus on hyvin yksinkertaista. Viipaloidaan muutama iso valkosipulin kynsi, kuumennetaan valurautapannu ja mätkäistään siihen reilu kimpale, noin 50 grammaa aitoa voita. Pehmitetään valkosipuleja voissa hetki ja lisätään pannulle purkillinen säilykesimpukoita liemineen. Annetaan kiehahtaa. lisätään desi valkoviiniä ja annetaan kiehahtaa uudelleen. Vähennetään lämpöä ja annetaan simpukoiden hautua liemessä jonkin aikaa. Lisätään kourallinen silputtua persiljaa ja jatketaan hauduttamista, kunnes neste on haihtunut. Simpukat saavat pehmetä lähes levitemäiseksi massaksi. Tarpeen mukaan lisätään valkoviiniä välillä. Nautitaan tuoreen patongin päällä.

PS. Herkutteluun liittyi myös päivän muu ohjelma. Poikkesimme lähimetsässä katsastamassa tutut marja- ja sienipaikat, eikä käynti ollut turha. Komean kokoisia kantarelleja löytyi litrakaupalla ja mustikoitakin tuli siinä sivussa noukittua useammankin piirakan täytteeksi.

Sulevilta ajateltavaa mainonnan tekijöille

TV1:n eilisessä Taiteilijaelämää-sarjassa haastateltiin Suomen parhaimpiin näyttelijöihin kuuluvaa Sulevi Peltolaa. Hieno näyttelijä ja aito ihminen, jonka moniin ajatuksiin on helppo yhtyä.

Meille mainonnan parissa työskenteleville Sulevi Peltolalla olisi paljon annettavaa. Erityisesti mieleeni jäi Peltolan ajatus siitä, miten yksinkertaisuudella ja vähäeleisyydellä voi vaikuttaa paljon tehokkaammin kuin ylettömällä kohkaamisella. Kun ympäristö ja ilmeet riisutaan mahdollisimman paljaaksi, jo yksi pieni yksityiskohta – vaikka kulmakarvan nosto oikealla hetkellä – saa aikaan järisyttävän vaikutuksen.

Koetetaanpa pitää tuo mielessä, kun palataan taas sorvin ääreen lomien jälkeen. Allekirjoittanut aloitti pehmeän laskun töiden pariin jo eilen. Ensi viikolla tehdään töitä jo täysin purjein, ellei sitten jonain päivänä iske oikein kunnon helle. Sellaisena päivänä mennään mustikkametsään tai merelle ja työt tehdään vasta iltamyöhällä.

Kesän ykkösfestarit on pidetty

Viime viikonloppuna Pori Jazz jäi kakkoseksi, kun Uskoisten Suvisembaloja juhlittiin. Yläkerran ukkokin oli suosiollinen, kun alkuviikon sateet väistyivät ja sembalosää oli kesäisen aurinkoinen.
Kiitos kaikille mukanaolleille ja tietysti esiintyjille: Snoby, Lackadaysick, Skoogie ja ennen kaikkea ekan keikkansa heittäneille nuorille heavy-miehille.

Taatusti tuoretta suomalaista ruokaa

Aamuiseen avaukseen liittyen malliksi laadukasta ja terveellistä kotimaista ruokaa eli taivassalolaista haukea (saatu tietysti Rapalan Minnow Spoonilla). Vaan helppohan tuollaisia on saada, kun on kalakaverit parhaasta päästä.

MTK:lle ruoka-agentti

MTK on palkannut riveihinsä ihka oikean keittiömestarin suomalaista ruokakulttuuria edistämään. Mainio ja kaikin puolin kannatettava asia. Ihmetystä vaan herättää, että ensimmäisenä asiamiehen tulilinjalle joutui suomalainen tuulipukukansa, joka ilmeisesti kelpaa kaikenlaisen snobismin sylkykupiksi.

Herra asiamies taitaa unohtaa, että kyllä se tuulipukukansakin herkuttelisi terveellisemmällä ja laadukkaammalla ruoalla, jos olisi varaa. Valitettavasti vaan on niin, että monen perheen todellisuudessa jo paistijauhelihan ja sikanautajauhelihan hintaero on liian suuri perheen ruokabudjettiin. Puhumattakaan kalan hinnasta lenkkimakkaraan verrattuna.

Samaan aikaan kun ystäväni Visa kehuu maistelleensa lähes 300 euroa per kilo maksanutta Kobe-filettä, moni perhe ei voi käyttää samaa summaa edes koko kuukauden ruokaostoksiin. Syö siinä sitten laadukkaasti ja terveellisesti.

Ja ei se tuulipukukansa (mikä lieneekin) ainoa epäterveellisesti syövä väestönosa Suomessa ole, päinvastoin. Sen sijaan se on kulutusvolyymiltaan suurin, joten taitaa MTK:nkin huoli kohdistua ensisijaisesti menekinedistämiseen. Siinä puolestaan saattaisi puheita enemmän auttaa teot suomalaisen ruoan laadun parantamiseksi.

Menneellä viikolla ostin esimerkiksi närpiöläisiä kirsikkatomaatteja, joiden laatu oli kertakaikkisen surkea. Pakkauksen alimmat olivat homeessa ja makua ei niistä syötäväksi kelpaavistakaan löytynyt edes nimeksi. Hintaa sen sijaan oli likimain 10 euroa/kilo. Kaiholla odotan niitä aikoja, kun taas saa Välimeren maista tuotuja tomaatteja

Tää on tätä

Suomen kesä on lyhyt, sanottiin aikana ennen ilmastonmuutosta. Niin tai näin, tähän aikaan vuodesta on mukava viettää tovi ihan vaan riippukeinussa lueskellen, veneillen, grillaillen ja välillä sitä Minnow Spoonia meressä uittaen.

Suomeksi sanottuna blogi päivittyy lähiviikkoina vähän harvemmin. Aurinkoista kesää itse kullekin.

Iloisia perheuutisia

Tavoistaan poiketen bloginpitäjä menee henkilökohtaisuuksiin ja kirjaa aikakirjoihin tulleensa eilen illalla tuplavaariksi. Lokakuussa neljä vuotta täyttävä pojanpoikamme sai pikkusiskon, jota hän olikin jo innolla odottanut. Nämä ovat niitä ihmiselämän huippuhetkiä, joiden takia jaksaa ja kannattaa puurtaa arkenakin.

Lisätty kuva 16.7.

Aleksi Laiho sen sanoi

Täyttä asiaa!

Vaikea oli kyllä itsekin talvella ymmärtää, mitä esimerkiksi Hackman uskoi saavuttavansa Heavy Metal Tour -nimisellä kattilankierrätyskampanjallaan. Verhoamalla ekologiseen kuluttamiseen kannustavan, jo perinteiseksi muodostuneen kampanjansa heavy-kaapuun Hackman tuhosi lyhytnäköisellä trendipelleilyllä ison osan vuosia rakentamastaan yrityskuvasta tuotteidensa koko elinkaaresta vastaavana valmistajana.

Hirveetä ja upeeta TV-mainontaa

HIRVEETÄ!

Eilen illalla Die Hardia katsoessani näin Oululaisen Jälkiuunipalan lanseerausspotin. Spotti on kuulemma palkittu toukokuun parhaana mainoksena, mitä suuresti ihmettelen. Henkilökohtaisesti koen mainoksen lähinnä vastenmielisenä ja omalla tavallaan naurettavana.

Vastenmielistä siinä on sen antama isäkuva. Naurettavan siitä tekee kovapalkkaisten reklaamimaakareiden luoma kuva elämän kovuudesta. No, tuollaiselta se kai näyttää, jos elämän kovuus ei ole tullut vastaan kuin joskus lapsena vanhoja kotimaisia elokuvia katsoessa. Mainostajan markkinointipäällikön mukaan mainoksessa olennaista on aitous ja rehellisyys. Sallikaa mun nauraa. Nuo juuri ovat ne kaksi asiaa, jotka tuosta mainoksesta puuttuvat.

Jos itse olisin ollut tekemässä tai ostamassa tuollaista mainosta, niin häpeäisin syvästi.

UPEETA!

Upea idea sen sijaan sisältyi saman leffan aikana esitettyyn Rapalan spottiin. Hienoa työtä, kuka ikänä tämän tekikin.