Yo! YouTube!

Tuolta alempaa löytyy linkki Snobyn loistavan Death Of Kevin Lomax -musavideoon.

Siihen liittyen surffailin illan iloksi vään enemmänkin YouTubessa ja kas – siitähän on tullut oikea Suomi-rapin näyteikkuna. YouTubessa parasta on, että sieltä löytyy Asan, Palefacen ja muiden nimimiesten lisäksi myös Snobyn kaltaisten vielä tuntemattomampien artistien videoita.

Totuushan on, että Suomessa ei oikein muuta väylää ole räppäreille päästä esiin. TV:stä taitavat musiikkiohjelmat puuttua nykyään kokonaan ja radiot ovat pelkkiä soittolista-jukeboxeja, joiden mainstreamiin ei rap sovi. Palefacea kuuli joskus Groovelta, mutta sekin taisi johtua vain muiden juontajien myötätunnosta silloista työkaveria kohtaan.

Eli jos suomalainen rap kiinnostaa, tsekkaile YouTubea. Tässä malliksi yhden jo vähän nimeäkin saaneen sankarin video.

Ja pakko laittaa vielä tämä, suuresti ihailemani naisräppärin video.

LISÄYS 1.7.
Aamun lehdestä huomasin, että tänään tulee telkkarista prinsessa Dianan muistokonsertti. Konsertissa näyttävät esiintyvän myös rap-tähdet Kanye West ja P. Diddy. Siinä sitä on kaksi varsinaista markkinapelleä, tosin viimemainittu onkin aina ollut enemmän julkku (vai pitäisikö aloittaa eräällä toisella konsonantilla) kuin mikään todellinen räppäri. Kundeja voisi verrata munattomuudessaan johonkin Jon Bon Joviin, joka on esittävinään rock-artistia.

Mainokset

Puuhamaa todistettavasti syyllinen?

Katselin eilen MTV3:lta Todistettavasti syyllinen -sarjaa. Täytyy sanoa, että Maikkarin myyntipuoli oli taas yltänyt ihmeisiin ohjelmalle sponsoria hankkiessaan. Koko lailla väkivaltaisen ohjelman yhteistyökumppanina oli näet Puuhamaa!

Minkälaista lisäarvoa pikkulapsille toimintaa tarjoavalle perhematkailukohteelle tuo näkyminen murhajuttujen yhteydessä? Luullaanko Puuhamaassa, että Irakin sodassa kätensä menettäneen naissotilaan ruumiin näkeminen joen pohjalla kellumassa vie ajatukset aurinkoiseen hauskanpitoon perheen kesken?

Vai lieneekö syy Maikkarin, joka paikkaa heikosti käynyttä myyntiään myymällä ohjelmayhteistyötä pelkkien kontaktien määrällä asiakkaalle, joka ei ymmärrä mediaympäristön vaikutusta viestin läpimenoon? Vai onko tämä sitä ”luovaa mediasuunnittelua”: haetaan ristiriitaa viestin ja mediaympäristön välille…näinhän sen tehokas myyntimies asiakkaalle presentoi. Vai mitä?

Hurinin lasten tarina

J.R.R.Tolkienin traaginen tarina Turinista, Hurinin pojasta ja hänen sekä perheensä kohtalosta on nyt luettu. Kirjaa ostaessani oli tietysti pieni pelko puserossa, josko kirja olisi pelkkää rahastusta Sormusten Herran uudelleen nousseella suosiolla.

Tuo pelko oli kuitenkin turha, sillä teos on yksinkertaisesti tarinaltaan kiehtova ja kielellisesti upea, mistä kiitos kuuluu tietysti myös suomentaja Kersti Juvalle. Kun pääsin toisena juhannuspäivänä tosissani kirjan kimppuun, en pystynyt sitä käsistäni laskemaan. Kenties tuli sen verran jopa ahmittua, että kesän aikana pitää koko opus lukea uudelleen oikein ajatuksen kanssa.

Lukunautinnon täydensi kirjan kuvitus, joka on Alan Leen käsialaa. Oikeastaan ainoa puute kirjassa oli sen lyhyys.

Suosittelen ehdottomasti jokaiselle Tolkienin ja yleensäkin fantasiakirjallisuuden ystävälle. Christopher Tolkienin toimittama kirja olisi varmaan nykymuodossaan täyttänyt hänen isänsäkin vaatimukset ja toiveet.

Haukipullia tiedossa

Kalastuskausi tuli avatuksi juhannuksena. Ensin isäänsä fiksumpi poikani (raitis juhannusjuhlija) kävi jo juhannusaamuna viiden maissa hakemassa Vehmassalmelta kaksi haukea. Porukalla kävimme viskomassa uistinta myös juhannusiltana, ja silloin oli oma vuoroni saada kesän ensimmäinen hauki. Tosin tällä kertaa saalis oli sen verran pienikokoinen, että päästimme kalan haavista takaisin kasvamaan.

Kaikki kalat tulivat Rapalan Minnow Spoonilla, joka on omalaatuisesta ulkonäöstään huolimatta yksi ehdottomasti parhaita haukivieheitä. Itse asiassa olen tainnut saada viimeisten vuosien aikana kaikki haukeni viherkeltaisella Minnow Spoonilla. Suosittelen.

minnow_spoon_lg.jpg

Mainosmiehet eivät olekaan laiskoja!

Viime viikolla kommentoin Markku Rönkön ja Unto Paltemaan väitteitä suomalaisten mainonnan tekijöiden laiskistumisesta aika kitkerään sävyyn.

Silloin jäi huomaamatta Rönkön mainio kolumni, jossa hän vertaili suomalaisen ja englantilaisen mainonnan suunnittelijan vuoden tuotoksia.

Tällä kertaa täytyy olla yhtä mieltä Markun kanssa varsinkin, kun kolumnin mukaan suomalainen ei ole yhtään englantilaista kolleegaansa laiskempi. Sen sijaan suomalainen tuhlaa aikaansa pääosin aivan vääränlaiseen työhön. Siinä, missä suomalainen tuottaa mainoksia liukuhihnalta, keskittyy engelsmanni ideointiin. Syy ei kuitenkaan tässä(kään) tapauksessa ole mainonnan tekijöiden, vaan maksajien. Lukaiskaapa juttu, se on täyttä asiaa.

Viihdeuutisia

Stiller ulos – Väyrynen sisään

Ruben Stiller sai potkut tv-juontajan hommistaan MTV3:lla. Samaan aikaan maikkarin nuorisokanava SubTV rekrytoi ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen uuden talkshownsa isännäksi. Tasapaino siis säilyi ainakin mikäli verrataan herrojen ärsyttävyyden, kaikkitietävyyden ja itserakkauden määrää. Vaalien alla totesin säälittäväksi niiden poliitikkojen julkisuushakuisuuden, jotka lähtivät mukaan Donna Paukun ohjelmaan. Väyrynen alittaa nyt riman totaalisesti lähtemällä samaan ohjelmaan mm. Marika Fingeroosin kanssa. Muutenkin: eikö ulkomaankauppaministerille riitä enää töitä, kun täytyy sivuhommia hankkia? Sama koskee myös ulkoministeri Ilkka Kanervaa, joka on pyrkimässä kansainvälisen yleiurheiluliiton varapuheenjohtajaksi.

Ooppera otti mallia yritysmaailmasta

Oopperan viime viikolla toimestaan irtisanoutunut pääjohtaja Erkki Korhonen kuittaa läksiäislahjaksi puolentoista vuoden palkan. Yritysmaailmassahan nämä kultaiset kädenpuristukset ovat jo pitkään taanneet yritysjohtajille sen paljon puhutun muutosturvan, mikä takaa töppäilijällekin lekoisat lomapäivät uusia tehtäviä odotellessa. Yritykset toki voivat omilla varoillaan erorahoja jaella kuten lystäävät, mutta Oopperassa jaetaan meidän kaikkien yhteisiä varoja. Kenen luvalla? Päätöksentekijät esiin!