Sattumapääministerimme haluaa pitää yksityiselämänsä median ulkopuolella. Sen merkiksi hän marssitti taannoin tämänhetkisen morsiamensa muun muassa Ruotsiin, mistä iltapäivä- ja naistenlehdet saivat herkullista lööppikamaa kesken kiivaimman vaalirahoituskohun. Samaan retkuun meni tosin muutama valtakunnan arvostetuimmista medioistakin, mikä sai varmaan Vanhasen vakuuttumaan valitsemansa medialinjan toimivuudesta.

Ilmankos pääministerin morsian talutettiin salamavalojen räiskeessä näytteille myös Vanhasen suvun eteen. Suorastaan löperöromantiikkaan Ilta-Sanomat intoutui kertoessaan Vanhasen vievän pääministerin morsiamen ranskalaiselle illalliselle.

Koko tämän mediamyllytyksen takana on tietysti se, että Vanhanen ja koko hallitus on epäonnistunut kaikissa tärkeimmissä asioissa. Autoverouudistus lienee parhaita esimerkkejä tästä. Ympäristöperusteinen lähtökohta on kyllä hyvä, mutta kun samaan aikaan EYT:ssä käydään Suomea vastaan oikeutta lukuisissa autoverotukseen liittyvissä asioissa ja hallinto-oikeudet tulvivat erilaisia valituksia, niin eipä lopputulosta kannattaisi ympäri maailmaa kehua. No, tuskinpa se iltapäivälehtien toimituksia niin paljon kiinnostakaan kuin pääministerin morsiamen pukeutuminen. Lukijoita sen sijaan saattaisi hyvinkin kiinnostaa.

Herää muuten kysymys, matkustaako morsio maailmalla veronmaksajien rahoilla. Pääministerin puolison ilmaiset matkat on vielä helppo hyväksyä, morsianten matkojen maksaminen lienee enemmän kuin kyseenalaista.

Suomen sikatilallisten kuningatar Sirkka-Liisa Anttila kutsui koolle oikein kriisiryhmän järjestelemään äänestäjilleen tärkeän sianlihan tuottajahinnan nostoa. Paniikki on kova, kun possusta ei enää jää yhtä paksua siivua tuottajan pöytään kuin ennen. Suurimpia syitä tähän ovat rehun hinnan nousu ja edullisen tuontilihan lisääntynyt tarjonta, mutta Anttilaa närästää myös kuluttajien haluttomuus maksaa suomalaisesta ”laatulihasta” sen arvon mukaisesti. Anttila itse taitaa saada possunsa ilmaiseksi, kun ei ole huomannut sen hinnan nousseen viime kesästä melkoisesti jo nyt. Esimerkiksi sisäfileen kilohinta viime kesänä oli yleisesti 8,95 euroa, mistä se täksi kesäksi on hilattu 10,95:een.

Kokoukseen osallistuneen Atrian toimitusjohtajan mukaan lihan kuluttajahintaan pitäisi saada tuotapikaa vähintään 10 prosentin korotus. Erinomaisen huono esitys. Liki monopoliasemassa toimivat teollisuus ja kaupan keskusliikkeet nappaisivat taatusti tuosta summasta itselleen suurimman osan ja tuottajille jäisivät pelkät rippeet.

Kaiken lisäksi entistä kovempi hinta vähentäisi kotimaisen lihan kulutusta. Hintaero tuontilihaan revähtäisi yksinkertaisesti liian suureksi. Tällä hetkellä saksalaista possun ulkofilettä myydään kaupassa noin 5 euron kilohintaan ja vastaavaa kotimaista 7 eurolla per kilo. Kun ero kasvaisi liki kolmeen euroon kilolta, niin kyllä siinä melko monelta ”suosi suomalaista” -kampanjat unohtuvat. Mainitun saksalaisen lihankin päältä muuten löytyy suomalaisen elintarviketehtaan nimi ja vasta pikkuteksteissä on maininta alkuperämaasta.

Totuushan kaiken lisäksi on, ettei suomalainen  possunliha ole sen laadukkaampaa kuin muidenkaan maiden kärsäkkäiden kinkku. Ei vaikka Anttila kuinka muuta väittäisi ja sillä kotimaisen lihan kallimpaa hintaa perustelisi. Tämän on taatusti havainnut jokainen vähänkään ulkomailla reissannut ja sikäläisiä liharuokia maistellut.

Muutenkin ihmetyttää, miksi Anttila teollisuuden tukemana huutaa kauppaa ja lopulta kuluttajaa hintatalkoisiin suomalaisen lihan puolesta? Miksei hän vaadi solidaarisuutta viljantuottajilta, jotta nämä möisivät viljansa edullisemmin rehun raaka-aineeksi?

Ainoa mistä Anttilan kanssa voi olla yhtä mieltä on, että ruoasta on tullut hintatuote, kun sen pitäisi olla elämystuote. Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan ole toisensa pois sulkevia. Ruokahan on elämys vasta valmiina ateriana, ei verisenä lihanronttina tai muuna raaka-aineena. Huono kokki pilaa hyvänkin raaka-aineen ja hyvä kokki taikoo herkut vähän hääppöisemmistäkin.

Sinänsä lihan hinnan nousulla ja ennen kaikkea kulutuksen vähenemisellä saattaa olla monia hyviäkin seurauksia. Kasvikset ja kala ovat terveysnäkökohdista tarkastellen paljon parempaa ravintoa kuin liha. Lihansyönnin väheneminen näkyy suoraan kansanterveyden kohenemisena. Lisäksi lihantuotanto rasittaa ympäristöä ja kuluttaa energiaa huomattavasti enemmän kuin kasvinviljely.

PS. Kun rinnakkain pannaan lohifile 7,50 euron kilohintaan ja possun ulkofile 6,99 per kilo, ainakin itse valitsen aina sen lohen. Ja näin Taivassalon Silakrysäyksen alla: silakka kunniaan!

Lomakauden alla on ollut sen verran kiirettä, että bloginpito on jäänyt tavallistakin enemmän retuperälle. Koetetaan korjata asia viimeistään elokuun alussa, kun omatkin lomat ovat varmaan jo ohi.

Jotain kirjattavaa on sentään nytkin. Uutiset kertovat, että useat sadat yrittäjät kokevat tulleensa petetyiksi verkossa toimivan Directa-yrityshakemiston taholta. Directa on lähetellyt yrityksille perusteettomia laskuja palveluista, joita nämä eivät ole edes tilanneet.

Eipä taas mitään uutta auringon alla. Pääosa hakemistopalvelujen tarjoajista tekee kauppaa vähintääkin kyseenalaisin keinoin, kuten jokainen yrittäjä tietää. Yleensähän hakemistokauppias aloittaa myyntipuheen kertomalla haluavansa päivittää yrityksen yhteystiedot ikäänkuin yritys olisi entuudestaan mukana hakemistossa. Vasta tämän jälkeen kerrotaan, että tietojen löytyminen hakemistosta maksaa – ja aika monesti maltaita, vaikkei niihin sisältyisi muuta kuin nimi, osoite ja puhelinnumero.

Tämän kaavan mukaan toimi myös minulle jokin aika sitten soittanut erään toisen yrityshakemiston myyjä. Lopulta naispuolinen myyjä suorastaan suuttui minulle, kun hintatiedot kuultuani ilmoitin etten tarvitse hänen tarjoamaansa palvelua.

Hakemistopalvelujen myyjät eivät toki ole ainoita harhaanjohtajia yrityspuolen markkinoilla. Kesäkuun alkupuolella minuun otti yhteyttä Suomen Eläkepalvelukeskuksen kontaktihenkilö. Hän esitti asiansa ikäänkuin soittaisi Eläketurvakeskuksen puolesta ja kertoi, miten he haluavat käydä kaikkien yrittäjien kanssa läpi eläkeuudistuksen vaikutukset yrittäjien eläketurvaan. Samalla hän viittasi juuri samoihin aikoihin Eläketurvakeskuksen kaikille kansalaisille lähettämään eläkeotekirjeeseen.

Tyhmyyttäni sovin tapaamisen SEK:n edustajan kanssa. Onneksi minulle kuitenkin tuli este ja jouduin tapaamisen peruakseni kaivamaan SEK:n yhteystietoja netistä. Sen myötä paljastui totuus, eli kyseessä on pelkkä sijoitusneuvontayritys eikä mikään virallinen instanssi. Kaiken lisäksi yritys on vasta hakenut sijoitusneuvontaan vaadittavaa toimilupaa rahoitustarkastukselta, eli ei kovin luotettavalta vaikuta. Ei, vaikka sivuilla lainaillaan Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasta ja ulkoministeri Stubbin kuvakin komeilee sivun laidassa.

Tällaisten kaikenkarvaisten palveluntarjoajien yleistyessä yrittäjäjärjestöt voisivat aktivoitua vastaiskuun. Miten olisi esimerkiksi ehdotus yrittäjänsuoja-asiamiehen viran perustamisesta kuluttaja-asiamiehen rinnalle?

PS. Viime postauksessa kehuin YLE Teemaa. Nyt täytyy kehua Jim-kanavaa, jota tähän mennessä olen katsonut yhden käden sormilla luettavat kerrat. Eilen ohjelmatiedoista osui kuitenkin silmiini kanavan dokumentti 60- ja 70-lukujen muskeliautoista, jonka tietysti innoissani katsoin. Hieno dokumentti kaikkien aikojen upeimmista autoista. Vielä joskus punainen GTO…

YLE Teemaa on taas pakko kehua. Kanava on hankkinut ohjelmistoonsa BBC:n tuottaman kuusiosaisen Soul Deep-sarjan, jonka toinen jakso esitteli eilen kaikkien aikojen ykkössuosikkini soulin saralta eli Sam Cooken. Ohjelman ainoa puute oli se, että musiikkia oli tarjolla vain pieninä näytteinä ja pääpaino oli Cooken aikalaisten muisteluilla. Ei silti, mielenkiintoisia olivat nuokin pätkät, ja erityisesti säväytti Muhammad Alin ja Sam Cooken duetto, joka löytyy YouTubestakin. 

Musiikillisesti ohjelman parasta antia edusti kuitenkin Sam Cooken mahtava kannanotto rotusortoa vastaan eli A Change Is Gonna Come. Tämä Cooken itsensä säveltämä ja sanoittama biisi edustaa kaikkea sitä, mistä oikeassa soulissa on kysymys.

Laulu lähtee sielun syvyyksistä ja tuntuu ns. munaskuissa asti saaden kylmät väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin, kuten joku ohjelmassa haastatelluista artisteistakin totesi. Jos ja kun biisi vaikuttaa meikäläisen kaltaiseen valkoiseen, keskiluokkaiseen mieheen tällä tavalla, voi vain kuvitella miten syvältä se on kouraissut niitä rotusorron synkimpinä vuosina eläneitä mustia ihmisiä, joille laulu on alunperin tehty. 

Kävin tänään Turun torilla ostamassa tuoreita salaattivihanneksia, tietysti Lindrothin puutarhan myyntipisteestä. Siinä kävelykatua pitkin kaverini toimistolle kävellessäni törmäsin taas yhä yleisempään kaupunkiympäristön riesaan eli feissareihin- tiedättehän nuo innokkaina liki iholle änkeävät eri järjestöjen myyntireiskat, jotka kauppaavat milloin mitäkin hyvää asiaa tuettavaksi. Henkilökohtaisesti koen tavan erittäin ärsyttäväksi.

Tänäänkin korttelin pätkällä peräti kolmen eri yhdistyksen edustajat iskivät kimppuuni yrittäen päästä keventämään kukkaroani niin luonnon- ja ympäristönsuojeluun kuin lasten kärsimyksiin vedoten. Yritä siinä sitten selittää, että kyllä kaikki nuo asiat ovat lähellä sydäntäni, mutta minulla on jo kummilapsi Perussa ja ympäristöasioissa panostan mieluummin oman elämäntapani aiheuttamien ympäristöhaittojen minimointiin kuin välillä laillisuuden rajamailla liikkuvan suoran toiminnan rahoittamiseen. Toki aina enemmänkin voisi tehdä ja jakaa rahaa kaikkiin hyviksi katsomiinsa kohteisiin, mutta ainakin itse haluan valita kohteet kaikessa rauhassa, oman harkintani mukaan enkä hetken mielijohteesta.

Nyt kun suomalaiset ovat oikein tasavallan presidentin johdolla siivoamassa kerjäläisiä kaupunkiensa kaduilta, niin eikö operaatio voitaisi ulottaa myös feissareihin? Kerjäläisiähän nuokin ovat ja kaiken lisäksi rasittavampia kuin romanit.

PS. Huikeasti noussut lihan hinta on saanut meidätkin siirtymään edullisempiin grillattaviin. Kuvassa yksi parhaista kehitelmistäni eli grillattua kalaa kreetalais-taivassalolaiseen tapaan. Toisin sanoen oliiviöljyllä siveltyjä silakoita ja fetasalaattia. Erinomaisen hyvää – vaikka itse sanonkin - ja kevyttä!

Kyllä on maailma mennyt aivan hulluksi, kun ruoastakaan ei voida nauttia enää sellaisenaan vaan parhaistakin raaka-aineista täytyy tehdä jotain aivan toista omituisuutta. Tarkoitan nyt tätä kovasti kohuttua ja hienostelijoiden toimesta jopa kehuttua molekyyligastronomiaa. Mitä järkeä on esimerkiksi nestemäisessä raviolissa tai jopa manipuloidussa ilmassa, jota joku hispano kehtaa järkyttävään hintaan kaupata kaikkein höyrypäisimmille “kulinaristeille”?

Totuushan on, että ruoassa kuten kaikessa muussakin aitous on ylivertainen ominaisuus. Tämä korostui taas taannoisella Kreetan reissullamme, jossa ruoka oli konstailematonta ja selkeää. Tuoreita vihanneksia oliiviöljyllä pirskotettuna, raikasta tsatsikia tuoreen maalaisleivän kanssa, grillattuja sardiineja ja mehukkaita souvlakeita ei mikään laboratorioruoka voita. Kuten ei voita muurinpohjapannulla paistettuja silakoita tai muita kotimaisia herkkujamme.

Lopetetaan siis kemiallinen pelleily ruoalla ja nautitaan maut aitoina alkuperäisissä olomuodoissaan. Vai haluammeko päätyä siihen tieteisromaaneista tuttuun tulevaisuudenkuvaan, jossa popsitaan erilaisia pillereitä milloin lihan, kalan tai muun tutun maun korvikkeina. Siihen kun vielä lisätään vähän hallusinogeenejä, niin johan ollaan molekyyligastronomian huipulla. Ei kiitos!

PS. HK:n mainontahan on pääsääntöisesti tyhmää, minkä grillauskampanjan tv-spottien repliikeistä päätellen esiintyjätkin ovat huomanneet. Suorastaan vastenmieliseksi mainonnan tekee tapa käsitellä HK:n grilliseipääksi nimettyä lihaköntsää. Eipä todella tee mieli maistaa.

Jatketaanpa politiikan parissa, kun siihen eilen tuli tartuttua. Paavo Lipponen heitti jokin päivä sitten ajatuksen Suvi-Anne Siimeksen valitsemisesta demarien presidenttiehdokkaaksi. Ehdotuksen ajoitus on kyllä varsin outo, sillä tällä hetkellä ei taida olla tietoa seuraavan presidentin toimenkuvasta. Onko tuleva presidentti pelkkä edustushahmo vai jääkö hänelle myös jonkinlaisia valtaoikeuksia? Suvi-Anne on kyllä kaikin puolin edustava  ihminen, joten kyllä hänestä varmaan mainio edustuspresidentti leipoituisi. Muusta kompetenssista onkin jo pahempi mennä sanomaan mitään.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että SDP:ssä on edustavia ja älykkäitä naisia omastakin takaa. Yksi erinomainen ehdokas olisi pitkän kansainvälisen uran luonut turkulaislähtöinen suurlähettiläs Ann-Marie Nyroos. Tällä hetkellä Suomen Kroatian suurlähettiläänä toimiva Nyroos toimi aiemmin mm. Strasbourgissa sijaitsevan Suomen edustuston päällikkönä. Erityisesti ihmisoikeusasioissa kunnostautunut Ann-Marie olisi luonteva valinta jatkamaan Tarja Halosen linjaa - ja turkulaisuushan on pelkästään plussaa.

Vanhasen ja koko kepulipuolueen kootut selitykset vaalirahoitusjupakkaan liittyen alkavat olla sitä luokkaa, että sattumapääministeriltä on poliittinen uskottavuus mennyt täysin. Missä tahansa oikeassa länsimaassa pääministeri olisi vastaavassa tilanteessa jo eronnut ja jättänyt yksintein koko hallituksen eronpyynnön. Vaan eipä tietenkään Vanhanen, joka on jo hyvissä ajoin ilmoittanut jatkavansa pääministerinä ainakin vuoteen 2015. 

Kaikkein naurettavimman lausuntonsa Vanhanen kuuluu antaneen tänään, kun hän on pahoitellut vaalirahoitukseen osallistuneiden liikemiesten syyllistämistä. Kysehän ei koko aikana ole ollut siitä, etteivätkö erilaiset yritykset ja muut yhteisöt sekä yksityishenkilöt saisi osallistua vaalikampanjoiden rahoitukseen. Kyse on ollut siitä, että iso joukko johtavia poliitikkoja – pääministeri etunenässä – on lainvastaisesti jättänyt tekemättä asianmukaiset ilmoitukset saamastaan vaalirahoituksesta.

Pääministerin puolue on kaiken lisäksi ollut itse perustamassa tätä jupakassa keskeiseen rooliin noussutta yhdistystä ja silti Vanhanen kehtasi aluksi väittää, ettei hän tiennyt keitä yhdistyksen taustalla on. Aivan kuin sattumalta hän kuitenkin riensi pikavauhtia puolustamaan erään rahoittajan liikerakennushanketta oman hallituksensa asuntoministeriä vastaan.

Mainitun yhdistyksen rahanjaossa on merkillepantavaa se, että tuki on kohdistettu erityisesti kaikkein vaikutusvaltaisimmille poliitikoille eli niille, jotka olisivat vaaleissa päässeet läpi ilman liikemiesten eurojakin. Yhdistyksen ilmiselvä tavoite on ollutkin tukea sellaisia ehdokkaita, jotka varmimmin ovat tekemässä yhdistyksen taustahahmojen liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Jos yhdistyksen rahanjakoa johtaneen Tapani Yli-Saunamäen puheet pitävät paikkansa, yhdistyksen plakkarissa on yli 40 poliitikkoa. Sopii kysyä, kenen asialla nämä poliitikot eduskunnassa ovat: kansan vai muutaman valitun liikemiehen?

Summa summarum: koko sotku on sitä luokkaa, ettei sitä voi edes Vanhanen lakaista maton alle. Tyypillisen ylimielisellä suhtautumisellaan koko asiaan hän nakertaa itse pääministerin arvovaltaa niin lujasti, että ero on ainoa oikea ratkaisu. Kannattaa verrata tapaus Kanervaan: Ike ei sentään missään vaiheessa syyllistynyt laittomuuksiin, mutta kenkää tuli silti.

Viikko Kreetalla on takana ja Suomessa ja suomalaisille onkin sillä välin tapahtunut vaikka mitä. Lätkässä tuli pronssia, Hirvonen ja Latvala loistivat MM-rallissa ja Kalliokin säilytti johtonsa ratamoottoripyöräilyn 250-kuutioisten MM-sarjassa. Huikeimmat otsikot on kuitenkin revitty vaalirahoituksesta, jonka tiimoilta oli joku jo ehdottanut uusien eduskuntavaalien järjestämistä. Viimemainittuun asiaan palaan viikonlopun aikana, mutta sitä ennen hiukan mainosalasta.

Kreetalla silmiini osui yksi loistelias ulkomainos, jossa kiteytyy hyvän mainonnan tärkein ominaisuus: idea. Toteutuksen tasolla ei ole väliä, kun idea on hyvä ja istuu tuotteeseen. Kaiken lisäksi allaoleva ulkomainos perustui todellisuuteen ja täytti lupauksensa. 

Tilasin viime viikolla nettikaupasta Mont Blanc Laika -koirakalterin uuteen autoomme. Ostosten teko suju taas todella kätevästi ja kuten nykyään paremmissa nettikaupoissa tapana on, tilauksen kulkua pystyi seuraamaan kätevästi netin kautta.

Tässä yhteydessä törmäsin ensimmäistä kertaa postin uuteen palveluun, jossa tieto tilaamani tuotteen saapumisesta kotipostiini tuli tekstiviestinä kännykkääni. Hieno ja kätevä palvelu, ei siinä mitään. Vähän siitä meni kuitenkin maku, kun paketin jo noudettuani postista tuli saapumisilmoitus myös kirjallisena (tosin saman päivän postissa).

Tuntuu kuitenkin kutakuinkin turhalta tuollainen päällekkäistoiminta. Jos ja ilmeisesti kun postin on pakko lähettää saapumisilmoitus myös kirjallisena, niin tekstiviestipalvelu on kaikesta kätevyydestään huolimatta turha. Ilmeisesti se on tuotteen lähettäjälle myös maksullinen palvelu, minkä tietysti loppujen lopuksi maksaa tilaaja. Nettikaupasta tilattuna koirakalteri tuli kuitenkin hyvän viinipullon hinnan verran normaalin varaosaliikkeen hintaa edullisemmaksi, joten hyvä näin.

 PS. Mont Blancin koirakalteri oli todella helppo asentaa. Tällainen poropeukalokin selvisi siitä alle vartin ja ilman työkaluja. Nyt ei muuta kuin opettamaan Kingille, millaista on elämä kalterien takana. Saapa nähdä, mitä staffipoika uudesta paikastaan tuumii.