Lomakauden alla on ollut sen verran kiirettä, että bloginpito on jäänyt tavallistakin enemmän retuperälle. Koetetaan korjata asia viimeistään elokuun alussa, kun omatkin lomat ovat varmaan jo ohi.
Jotain kirjattavaa on sentään nytkin. Uutiset kertovat, että useat sadat yrittäjät kokevat tulleensa petetyiksi verkossa toimivan Directa-yrityshakemiston taholta. Directa on lähetellyt yrityksille perusteettomia laskuja palveluista, joita nämä eivät ole edes tilanneet.
Eipä taas mitään uutta auringon alla. Pääosa hakemistopalvelujen tarjoajista tekee kauppaa vähintääkin kyseenalaisin keinoin, kuten jokainen yrittäjä tietää. Yleensähän hakemistokauppias aloittaa myyntipuheen kertomalla haluavansa päivittää yrityksen yhteystiedot ikäänkuin yritys olisi entuudestaan mukana hakemistossa. Vasta tämän jälkeen kerrotaan, että tietojen löytyminen hakemistosta maksaa – ja aika monesti maltaita, vaikkei niihin sisältyisi muuta kuin nimi, osoite ja puhelinnumero.
Tämän kaavan mukaan toimi myös minulle jokin aika sitten soittanut erään toisen yrityshakemiston myyjä. Lopulta naispuolinen myyjä suorastaan suuttui minulle, kun hintatiedot kuultuani ilmoitin etten tarvitse hänen tarjoamaansa palvelua.
Hakemistopalvelujen myyjät eivät toki ole ainoita harhaanjohtajia yrityspuolen markkinoilla. Kesäkuun alkupuolella minuun otti yhteyttä Suomen Eläkepalvelukeskuksen kontaktihenkilö. Hän esitti asiansa ikäänkuin soittaisi Eläketurvakeskuksen puolesta ja kertoi, miten he haluavat käydä kaikkien yrittäjien kanssa läpi eläkeuudistuksen vaikutukset yrittäjien eläketurvaan. Samalla hän viittasi juuri samoihin aikoihin Eläketurvakeskuksen kaikille kansalaisille lähettämään eläkeotekirjeeseen.
Tyhmyyttäni sovin tapaamisen SEK:n edustajan kanssa. Onneksi minulle kuitenkin tuli este ja jouduin tapaamisen peruakseni kaivamaan SEK:n yhteystietoja netistä. Sen myötä paljastui totuus, eli kyseessä on pelkkä sijoitusneuvontayritys eikä mikään virallinen instanssi. Kaiken lisäksi yritys on vasta hakenut sijoitusneuvontaan vaadittavaa toimilupaa rahoitustarkastukselta, eli ei kovin luotettavalta vaikuta. Ei, vaikka sivuilla lainaillaan Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasta ja ulkoministeri Stubbin kuvakin komeilee sivun laidassa.
Tällaisten kaikenkarvaisten palveluntarjoajien yleistyessä yrittäjäjärjestöt voisivat aktivoitua vastaiskuun. Miten olisi esimerkiksi ehdotus yrittäjänsuoja-asiamiehen viran perustamisesta kuluttaja-asiamiehen rinnalle?
PS. Viime postauksessa kehuin YLE Teemaa. Nyt täytyy kehua Jim-kanavaa, jota tähän mennessä olen katsonut yhden käden sormilla luettavat kerrat. Eilen ohjelmatiedoista osui kuitenkin silmiini kanavan dokumentti 60- ja 70-lukujen muskeliautoista, jonka tietysti innoissani katsoin. Hieno dokumentti kaikkien aikojen upeimmista autoista. Vielä joskus punainen GTO…
Nyt kun muistelen, niin taisivvat sotitaa mullekin. Mutta minähän en tainnut jaksaa edes kuunnella, ilmoitin vain eläkeasioitteni olevan ihan kunnossa.
Yrityshakemistokaupittelut on valitettavasti myös omakohtaisesti tuttua ja erittäin ärsyttävä. Niistä on kirjoittanut mm. Saarikon Janne ja tästä Directan tapauksesta Lehmätkin lentäis-blogi.
Tämä kaikenlainen yrittäjien kusettaminen lähtee ihan koko yhteiskunnan asenteesta. Kateellisten virkamiesten, sukulaisten ja naapureiden silmissä yrittäjä on vapaata riistaa.
Mitäs rupes!
Sen siitä sai!
Itku pitkästä ilosta!
Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa!
jne.
Että, turha on odottaa yhteiskunnan taholta mitään suurempaa sympatiaa tai tukea. Asettumalla yrittäjäksi, asetut samalla palkansaaja/virkamies -yhteiskunnan ulkopuolelle. Olet potentiaalinen uhka, koska onnistuessasi saatat saada kovalla työllä hankittua palan taivasta ja punaisen GTO:n.
Ja se on jotain mitä, yhteiskunta ei voi hyväksyä. Parasta olisi jos kaikki tekisivät töitä suuressa yhtiössä laitakaupungilla ilman optioita, bonuksia tai ulkomaanpäivärahoja. Käytetty tojotadatsuni saa kelvata luhtitalon päädyssä siihen asti kunnes saa perinnön. Vain peritty raha on virkamiesten silmissä rehellistä, joskin epätoivottavaa.
Kun asunto- ym. velat on vuosien kuluttua kiltisti maksettu, saa eläkepäivinään sitten rentoutua, jos on muistanut ottaa eläkevakuutuksen. Toivottavaa kuitenkin olisi, että ulkomaanmatkat suuntautuisivat lähinnä Viroon (ilman isompia tuliaisia) ja talvella Costa Del Soliin. Muista kuitenkin, ettei rahvaan ole syytä ruveta Espanjassa auto tai asuntokaupoille, saati sitten yrittäjäksi…
Kaikesta huolimatta, hyvää kesää ja muista pitää mieli nöyränä ja jalat tiukasti maassa :)
PS. Omissa haaveissani Pontiac näyttää enemmänkin tältä:
http://krang.highperformancepontiac.com/freestuff/hppp_0704_1967_pontiac_gto_1600×1200.jpg
tai tältä:
http://www.hubcapcafe.com/ocs/pages01/pont6702.htm
Mari:
Näin jälkikäteen minua onkin ihmetyttänyt se, että SEK:n edustaja ei kysynyt lainkaan, onko minulla vapaaehtoista eläkevakuutusta. Koska minulla jo sellainen on, heidän myyntitykkinsä käynti luonani olisi ollut turha. Vai olisikohan minulle sitten myyty esimerkiksi valuuttakauppaosuuksia á la WC?
Jaska:
Itse en pidä yhteiskunnan suhtautumista yrittäjyyteen ihan noin tylynä. Toki esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturva on luvattoman huono ja yrittäjiltä puuttuu monta sellaista etuutta, jotka palkansaajille tulevat luonnostaan. Ympäristön kateudesta yrittäjä kyllä saa usein kärsiä, vaikkei siihen ainakaan tulojen ja varallisuuden takia syytä olisikaan. Vaan niinhän sitä sanotaan, että Suomi on ainoa maa, jossa kateus voittaa kiimankin.
Mitä Pontiaciin tulee, niin olet oikeassa. Tuo cokispullomuotoiltu GTO on kieltämättä parhaan näköinen Poncho kautta aikojen. Eli sellainen punaisena, kiitos. Se korvaisi kyllä mainiosti sen, että yrittämisen takia jouduin luopumaan tällaisesta: http://www.tntclassiccars.com/64olds.jpg
Enemmän kuin rahasta oli kyse ajan puutteesta.
Jaa´a. Vanhana Pontiacin omistajana arvostan merkkiä mutta onko hienompaa kuin Ford 1929-1932 rakennettuna ns. ratrod tyyliin? Osaiskohan ostaa e-baysta? Ja nyt Toyota myyntiin!