Politiikka erotettava urheilusta

 Tekstiviestihallituksen pääministeri on hyvissä ajoin ilmoittanut osallistuvansa Pekingin olympialaisten avajaisjuhlallisuuksiin. Perusteluksi osallistumiselleen Vanhanen on sanonut, ettei urheilua ja politiikkaa pidä sekoittaa toisiinsa. Mitä Vanhanen tosiasiassa tarkoitti oli kuitenkin se, ettei ihmisoikeuksia ja talouselämän etuja pidä sekoittaa sekoittaa toisiinsa. Siinä tapauksessa Juha Mietokin olisi voinut jättää likimain säälittävän purkauksensa pitämättä eduskunnan viimeviikkoisessa keskustelussa. Totuushan on, että suomalainen elinkeinoelämä on tänä päivänä niin riippuvainen Kiinasta, ettei EK:n talutusnuorassa olevan hallituksen pääministerillä ole muuta mahdollisuutta kuin lähteä nuoleskelemaan Kiinan diktaattoreita. Merkillisen hiljaa asiasta on muuten ollut hallituksen kakkospuoluekin. Kokoomuuksen taholtahan takavuosina räkytettiin Haloselle siitä, ettei tämä Kiinan vierailuillaan kovistellut maan johtoa sen ihmisoikeustilanteesta.

Vanhasen kanssa samanlaiset moraalikäsitykset jakaa Autourheilun Kansallisen Keskusliiton johtaja Kari O. Sohlberg. Hänen mukaansa AKK ei voi ottaa kantaa FIA:n presidenttinä toimivan Max Mosleyn toilauksiin, koska kannanotto ei olisi Suomen omien etujen mukaista. Sinänsä on tietysti aivan sama mitä joku Mosley vapaa-aikanaan harrastaa vastakkaisen tai vaikka saman sukupuolen sukupuolen edustajien kanssa, mutta natsileikit keskitysleirifantasioineen eivät taatusti tue FIA:n käynnistämää rasisminvastaista projektia. Mielenkiintoista olisi kuulla vaikkapa Ben Zyskowitzin kanta asiaan ja siihen, miten natsimyönteisyys vaikuttaa AKK:n asemaan yhteiskunnan tukia jaettaessa.

Koko urheilukentän mädännäisyydestä mainion esimerkin tarjoaa myös Epo- eikun siis Hiihtoliitto. Sen sijaan, että liitossa kannettaisiin huolta dopingin käytöstä siellä murehditaan sitä, miten kohu vaikuttaa sponsorituloihin. Oikeasti tosin saattaisi olla suomalaista urheilua tervehdyttävää, että rahaa erilaisten tehosteiden ostoon olisi entistä vähemmän.

Mutta palataanpa itse otsikon aiheeseen. Löperöiden puheiden sijaan Vanhanen voisi kaikin mokomin ryhtyä tekoihin politiikan ja urheilun erottamiseksi toisistaan. Hyvään alkuun päästäisiin sillä, että yhteiskunnan tuki poistettaisiin kaikelta huippu-urheilulta mukaanlukien siihen liittyvä kerskarakentaminen. Kaikki aiemmin urheiluun ohjatut varat siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön käyttöön kansalaisten liikuntaharrastuksen edistämiseen ja tukemiseen.

PS. Kalevan teettämän kyselyn mukaan Vanhasen kansansuosio on vajonnut kaikkien aikojen pohjalukemiin. Liekö pääministeri saanut tietoa tuloksista jo etukäteen, kun hän on taas tuonut yksityiselämänsä näyttävästi framille marssittamalla tämänkertaisen naisystävänsä oikein presidentin pakeille. Taitaa se mediajulkisuus taas kelvata niin kauan kuin naisten- ja iltapäivälehdet tyytyvät jo etukäteen kuvailemaan Vanhasen ystävätärtä itsenäisyyspäivän juhlien kuningattareksi. Nähtäväksi jää, kestääkö suhde sinne asti.